Tiistaina oltiin omalla parkkiksella tokoilemassa, mitään muita kenttiä kun ei nyt ole aurattuna ja lunta tulee kokoajan lisää. Bobilla oli vissiin huono päivä ja oikeen mikään ei tuntunut kivalta. Tehtiin sitten lyhyitä ja motivoivia harjotuksia. Seurauksen perusasento oli jotenkin ihan hukassa, mut itse seurauspaikka oli oikein kiva, kontakti pysyi ja muuten oikein hyvin. Kutsuin eri suunnista sivulle ja naksuttelin hyvää paikkaa.  Sit tehtiin jäävät, jotka oli edelleenkin ihan kunnossa, paitsi istuminen. Meinasi mennä kokoajan maahan. Käsiavulla saatiin sitten oikein. Pitääpä muistutella. Merkille menot oli ainakin innokkaita, vähän kuumuu siitä liikaa ehkä ja ei ole niin tarkka paikan kanssa. Ja lähdössä meinaa nykiä. Nouto oli tälläkertaa ainakin parempi kuin viimeksi, vähän vielä jotenkin tahmea mutta tehtiin nostoja ja vauhtinoutoja niin saatiin motivaatiota toivottavasti nousemaan. Lopuksi tehtiin luoksetulon läpijuoksuja, otin oikein ylipitkällä matkalla, hyvin tuli.

Perjantaina oltiin agitreeneissäkin, viimeviikolla jäi kovien pakkasten vuoksi välistä. Teemana oli kontaktit ja kepit. Ensin puomin kontakteja. Ihan ok toimii jos pysähdyn koiran kanssa, mutta vielä sitä että jatkaisin matkaa ei kestä. Täytyy siis tehdä niitä nyt vähemmän ja saada mahdollisimman itsenäiset kontaktit. Pysyy kyllä pinnalla vaikka kävelen edestakasin. Toisella kierroksella saatiin tosi hieno, pysähtyi upeesti vaikka jatkoin itse matkaa pari metriä. Aan kontaktit oli yllätyksekseni jopa paremmat kun puomilla. Ja mäkun oon aina luullut että se on toisinpäin. Ihan älyhienoja saatiin siinäkin, pysähty kuin seinään vaikka jatkoin itse menoa ja palasin sitten vasta palkkaamaan. Mamman pikku bluffi<3 Sitten keppien vuoro. Ohjaajalla piti olla kokoajan kädet seläntakana ristissä ja koiran piti hakea kulma ihan itse. Bobi haki tosi hienosti ja pujotteli hyvällä vauhdilla. Välistä otettiin pari verkkoa pois, aluks hämääntyi mutta sitten aivoissa naksahti joku kohdalleen ja meni hienosti. Sitten keinu. vähän jänskätti kun on tehnyt viimeaikoina muutamat lentokeinut. Loppua kohden sieltä löytyi kuitenkin itsevarma Bobi eikä enää pelottanut. Loppuun tehtiin ratapätkä jossa oli tarkotuksena vaan pitää hauskaa. En nyt jaksa piirrellä, mutta lähti siis mutkaputkesta jonka jälkeen tuli kepit. Meinasin ensin valssata kepeille, mutta ajattelin että siitä tulee kuitenkin vaan liian kiire, ja takaaleikkaus toimi paljon paremmin mistä saatiinkin kehuja. Keppien jälkeen hypyn takaakierto, mikä oli hirmu siisti, siitä putkeen pituus ja hyppy. Puhdas "rata" tuli siis ja kivaa oli. :)

Bobi sai etukäteen joululahjaksi Hurtan talvimanttelin. Näillä lumipyryillä se on oikein tarpeellinen tuolla ulkona, eikä kovimmilla paukkupakkasillakaan pitäisi tulla kylmä. ;)