Eilen oltiin Tiian kanssa tekemässä jälkeä ja esineitä Olarin pururadan ympärillä olevissa metsissä. Vähän aikaa haeskeltiin paikkaa kun metsässä on niin paljon polkuja ja esineruutu paikka oli vaikea löytää kun moni paikka niin tiheää kuusikkoa. Ensin tallottiin jäljet ja sitten esineruutu.

Esineet: Ensin takalaitaan pieni kukkaro. Lähti oikeaa laitaa kovalla vauhdilla, sitten palasi pari metriä takasin ja risteili hetken ja siinähän se sitten löytyikin. Ei kauaa siinä nokka tuhissut. :D Seuraava esine enemmän keskemmälle ja vasempaan laitaan. Meni taas oikealle, vaikka lähetin enemmän vasemmasta laidasta, kuitenkin etsi hyvin keskeltä ja sai hajun ja paikansi. Viimenen vielä niin että Tiia vei kunnolla näkölähtönä, jotta saataisiin etenemään ihan suoraan. No etenihän se ja pyöri tovin kun sai hajun muttei löytänyt, sitten löysi ja hyvin toi. Oli kyllä taas niin innoissaan, nyki oikeen lähdössä :D

Jälki: Tiian tekemä siis. Oli tunnin vanha, n. 60-70m pitkä ja janakin tehtiin ja se oli 2m. Janalla lähti tosi hyvin, olin ihan yllättynyt kun sitä niin vähän tehty. Ja jäljelle kiinnittyi heti, hyvää työskentelyä oli kyllä nyt, ei kuono melkein yhtään noussut maasta. Keppi-ilmasut paljonpaljon parempia kun viimeksi, ihan itsenäisiä ja löysi kaikki 6 keppiä. Yhdessä vaiheessa tuli pienen polun ylitys, jossa ajatteli ettei se voi mennä ton yli, ja tarkasti nopeasti molemmat puolet mutta kun ei jatkunut siellä niin meni kuitenkin reippaasti. Seuraava kohta oli kun melkeen suoraan kepin jälkeen jatkui vähän mäkeä ylöspäin, oli ensin menossa sinne, sitten palasi takasin, tarkasti toisen suunnan ja sitten oikein. Mun täytyy edelleen muistaa olla roikkumatta siinä koirassa ja päästää se siihen 10m päähän! :D On se niin vaikeeta. Mut Bobi oli kyllä sata kertaa parempi kun viimekerralla, ja pituuttakin voi jo alkaa kyllä lisäämään.

Ainiin ja sitten aamupäivällä tehtiin myös keppejä. Tällä kertaa enemmän vasenta puolta. Pari  kertaa tuli virheitä mutta onnistumisia oli kyllä taas hienosti. Ja vauhtikin on varmuuden myötä lisääntynyt paljon. Lelu vaan oli pakko pitää taskussa, muuten fuskasi ja jätti pujottelematta. Kokeilin oikealta puolelta eri lähetyskulmia, ja aika kivasti haki, haastavin oli ehkä kun kepit oli suoraan nenän edessä, tai kyllä se meni sillonkin mutta vähän vilkuili taakse kun jäin sinne. Siihen voi yrittää sitä loppupalkkaa, vaan sillon voi kyllä olla vaarana että jättää pujottelematta. Tai sit vaan niin että lähetän, tuun sen verran perässä että vielä näkee mut ja sitten heitän lelun. Ja vähitellen alan jäämään kauemmas ja kauemmas.

Niin ja yskimisestä, eilen Bobi ei paljoa yskinyt, kerran taas kun pyysin haukkumaan, ja kerran kun haukkui oravaa puun juurella, mutta sitten viimeyönä sai kunnon yskänpuuskan, tai enemmänkin ehkä yökkäili. Siis tosi vaikea selittää, kun se tavallaan yökkää ja sitten yskii. Kyllä taitaa tämä herra mennä nyt lepoon ainakin pahemmilta rasituksilta eli tullaan tekemään varmaan vaan jotain kaukoja ja kapulan pitoja ja muuta rauhallista. Namipalkalla tietysti.