Eilen uhmattiin sadetta ja käytiin niittykummussa vähän vesisade-tokoilemassa. Vedin treenit putkeen ilman sen kummempia taukoja ettei ihan likomäräksi kastuttu.

Ruutu: Käytiin ensin yhdessä "tutustumassa" eli kävin taputtamassa että ai kun on taas kiva ruutu, tänne kannattaa pinkoa ja kovaa. ;) Ja niinhän se pinkoi. Hyvin reagoi pysäytyskäskyyn. Kävin palkkaamassa ruutuun. Toisen kerran sitten pelkkä lähetys, hyvin meni, sai juosta takasin leluun kiinni.

Seuraus: Tsekkasin käännökset ja hyvin on imutus edistänyt niitä, paljon skarpimpi nyt eikä jää jalkoihin. Tehtiin pieni kaavio ja sen jälkeen ruudun loppuosaa ajatellen kutsusta seuraamaan. Eli jätin jonkun 15m päähän ja kutsuin sieltä. Namikäsi oli ensin auttamassa paikalle löytöä, viimenen ilman ja hyvin löysi.

Tunnari: Kokeilin miten oli muistissa. Aika haastavat olosuhteet kun maa on märkä ja lisää vettä tulee kokoajan niskaan ja tuulikin vielä. Mut hyvin Bobi silti selvitti tehtävän! Heti ekalla kun löysi oman ei epäröinyt vaan suoraan lähti tuomaan tarkistamatta muita. Kaks kertaa tehtiin, molemmilla hyvä. Luovutuksessa näkyi vähän pureskelua. :/

Kaukot: Hinkattiin m-s-i läheltä. Meinas liikkua eteenpäin seisomaan noustessa. Kiinnitin kans huomiota omiin käsimerkkeihin ettei ne tavallaan jää "elämään" vaan on nopeat ja napakat. Vaihtelin kans käskyjen välissä aikaa. Välillä pidempi ja välillä melkein suoraan perään.

Luoksetulo: Tarttee edelleen käsi/vartaloavun. Enemmän vahvistusta käskylle vaan vielä.

-----------------------------------------------------------------------------------

Saatiin siis vastaus HAU:lta, ja päästiin tänään kokeilemaan nuorisoryhmään. Odotukset oli aika alhaalla, kun niin pitkä aika edellisestä kerrasta. Meitä oli kouluttamassa Maaret ja Inka. Tosi mukavia ja asiansa osaavia. :) Ryhmäkoko oli aika sopiva kun toiset tekee toisen kouluttajan kanssa ja toiset toisen.

Aiheena oli lähinnä tänään estetreeni eli vain parin esteen pätkiä. Ensin Aan kontakteja. Niitäkään ei tehty kesällä kun ehkä pari kertaa. Silti oli ihan älyttömän hyvin muistissa. Autoin toki vartaloavulla ja kääntymällä ite vähän koiran puoleen. Muisti hyvin että pinnalta ei varasteta vaan tullaan vasta luvalla. ;) Seuraavaksi oli pituus-muuri-mutkaputki sarja. B otti tukea ekan kerran pituuden paloista, mut oma moga kun jätin sen vähän liian lähelle. Sit menikin jo hyvin kun sai otettua vauhtia kauempaa. Seuraavaks ohjelmassa oli kepit, joita tehdään verkoilla. Ja sehän meille sopii, koira oppii itsenäisempää työskentelyä. Bobi muisti heti homman jujun. Oli sarja hyppy-kepit-hyppy. Ensin juoksin kannustamassa vieressä kepeillä, tokalla kerralla käskettiin irrota vaan niin kauas kun jaloista lähtee ja jättää koira pujottelemaan. Jestas sitä vauhtia mikä tolla oli niillä kepeillä! Sit vielä niin että otettiin pari verkkopalaa pois välistä. Pari kertaa meinas karata välistä mut saatiin onnistuneitakin.  Sit sattuikin ikävä välikohtaus. Toinen koirakko lapparin kanssa oli treenaamassa, me Bobin kanssa oltiin ihan normisti hallin reunalla. Yhtäkkiä nään kun lappari lähestyy meitä kovaa vauhtia muristen. Siinä vaiheessa ei tullut mitään muuta mieleen kun että suojata oma koira. Eihän siihen kahden uroksen väliin ole todellakaan fiksua jäädä, mä nyt en vaan ajatellut tarpeeksi fiksusti. Sain Bobin suojattua jotenkin niin että sille ei sattunut mitään, mut lapparin hampaat uppos mun käteen. Omistaja sai kuitenkin nopeesti koiran pois että mitään sen pahempaa ei ehtinyt sattua. Mä en ees tajunnut mitä mulle kävi kun suurin huoli oli Bobista. Se oli ihan ok, lähinnä vaan tosi pöllämystynyt koko tilanteesta. Sit tajusin kattoa omaa kättä ja kolme reikäähän siinä oli, kulmuri selvästi oli ollut kun melko syvälle meni. Sitä sit lähdettiin paikkailemaan ja kyseltiin haluunko jättää treenit tähän vai jatkanko vielä. Aattelin et koiralle parempi olis kuitenkin jatkaa mahdollisimman normaalisti, ettei jää mitään traumaa. Lappari lähti sitten treeneistä ja Bobi oli kyllä ihan oma itsensä sen jälkeen. Koirien kanssa voi sattua mitä vaan ja nyt kävi näin. Tää kun vaan ei ollut ekakerta kun agitreeneissä karataan meidän päälle. Jatkettiin siis sitten puomin kontakteilla, pussilla ja loppuun vielä keinu. Puomi meni hyvin, pussi yllättävän hyvin. Pussia edeltävä okseri tuotti vähän ongelmia ja koitti kiertää sitä. Pussiin kun oli niin kova hinku päästä. Tajus sen kuitenkin sitten, hyppytekniikassa ehkä jotain virhettä. Keinu oli niin hauskaa mennä lentokeinuna. Mun täytyy muistaa sanoa seis sijaan vaan se OOTA, koska muuten siitä tulee lento. Ja siitä koirakin erottaa sen helpommin muista kontaktiesteistä.

Ryhmä ja kouluttajat oli kaikin puolin mukavia, joten luultavasti jatketaan tuossa ryhmässä. Ihanaa päästä taas agittamaan. Samassa ryhmässä toisena bortsuna oli itseasiassa Oakmeadowin kasvatti narttu. :) Nyt sitten siis viikko-ohjelmaan sisältyy agitreenit perjantaisin haulla. Jee kuin kivaa! :)